Kirjavinkki: Veli-Pekka Lehtola: Kenen maa, kenen ääni?
Kirjavinkki: Veli-Pekka Lehtolan Kenen maa, kenen ääni?
Kirjastoomme saapui sopivasti saamelaisten kansallispäivän alla 500-sivuinen runsaasti kuvitettu tietopaketti saamelaisten ja suomalaisten yhteisestä historiasta ja rinnakkaiselosta. Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan vankka ja vaikuttava kokonaiskatsaus Suomen saamelaisten menneisyyteen ilmestyi viime syksynä. Historian Ystäväin Liitto palkitsi vastikään Lehtolan teoksen Kenen maa, kenen ääni vuoden 2025 historiateoksena.
Suomen valtion, saamelaiskäräjien ja kolttasaamelaisten kyläkokouksen asettama totuus- ja sovintokomissio (2022–2025) tilasi Lehtolalta historiallisen selvityksen saamelaisten ja suomalaisten suhteista. Huhtikuussa 2025 ilmestyneen raportin aihepiiri laajeni sittemmin nyt käsillä olevaksi itsenäiseksi tietokirjaksi.
Teoksen johdantoluvussa Lehtola kertoo työnsä tavoitteena olevan yleiskuvan antaminen niistä kehityskuluista ja käännekohdista, jotka ovat sävyttäneet saamelaisten ja suomalaisten suhteita aina esihistoriallisista ajoista lähtien. Painopiste on Suomen valtion itsenäistymisen jälkeisessä ajassa. Kirjan ensimmäisessä osiossa käsitellään saamelais-suomalaisten suhteiden muotoutumista yleisellä tasolla lapinkylien aikakaudella ja Suomen autonomian ajalla. Toinen osio alkaa Petsamon liittämisestä ja kolttasaamelaisten asuttamisesta Suomeen ja päättyy sota- ja jälleenrakennusajan vaikutuksiin. Kolmas osio kuvaa modernisoitumista ja alkuperäiskansaliikkeen alun aikakautta 1950-luvulta 1990-luvulle. Neljäs osio käsittelee nykypäivää erityisesti saamelaispolitiikan kannalta. Teoksen lopussa kerrotaan ajankohtaisesta totuus- ja sovintokomission työstä.
Lehtolan tutkimustyön lähdeaineisto on monitahoinen. Vanhimpia aikoja käsittelevät jaksot perustuvat aiemmin julkaistuun arkeologiseen, kielitieteelliseen ja historialliseen kirjallisuuteen. 1900-luvun osiot perustuvat Lehtolan omiin aiempiin tutkimuksiin, joissa hän on yhdistellyt haastatteluja, arkistotutkimusta ja aikalaislähteiden tulkintaa. Sanomalehtiartikkelit ja muut aikalaislähteet tarjoavat ajallisia kiinnekohtia tapahtumille ja nostavat esiin tapahtumiin liittyviä keskusteluja ja väittelyitä ”ajan hengen” tavoittaen.
Lehtolan teksti on kauttaaltaan sujuvaa ja selkeäkielistä. Painava asia on saanut nautittavan ilmaisun ja asun, ja kirjan voi tietysti tulla lainaamaan kirjastostamme.
Vielä muutama sananen saamelaisten kansallispäivästä ja vinkkejä sen viettämiseen Helsingissä.
Helsingissä vuonna 1992 pidetty saamelaiskonferenssi päätti saamelaisten kansallispäiväksi helmikuun 6. päivän. Päivän historiallisena taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä. Suomalaisessa almanakassa saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Päivä on vakiintunut yhdeksi saamelaisten liputuspäivistä, ja Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset suosittavat päivänä yleistä liputusta.
Helsingin kaupunginmuseossa (Aleksanterinkatu 16) juhlitaan kello 15–18 seuraavasti:
Petter Morottaja esittää perinteistä inarinsaamelaista livđeä kokeilevasti sitä kaupunkimaiseen ympäristöön tuoden. Urbaanina taustoittajana Tero Dubrovin. Esitykset kello 15 ja klo 17. Tarjolla myös juhlajuomaa.
Helsingin yliopisto juhlistaa kansallispäivää keskustakampuksella seuraavalla ohjelmalla:
10.00–11.30 Tiedekulma Stage, Yliopistonkatu 4
The Saami: A Cultural Encyclopedia 20 vuotta
The Saami: A Cultural Encyclopedia 20 jagi
12.00 Porthanian edessä, Porthania ovddas, Yliopistonkatu 3
Saamen lipun nosto, Saamen suvun laulu, puheita
Sámi leavgga stággui geassin, Sámi soga lávlaga lávlun ja moadde sáhkavuoru
12.15 Tiedekulma THINK Nook, Yliopistonkatu 4, 2. kerros
Kahvit, vapaa sana
Gáfestallan, friddja sátni
Teksti ja kuva: kirjastonhoitaja Sari Antikainen